maanantai 27. helmikuuta 2012

Lainsäädännöstä

Suomessa alkoholin ja tupakkatuotteiden myyminen on luvanvaraista. Molemmista paheista kilahtaa valtion kassaan huomattavia summia, joiden korvaaminen olisi äärimmäisen vaikeaa.

Tähän väitteeseenhän se perinteinen vasta-argumentti on kertoa, kuinka paljon suurempi on se summa, jonka yhteiskunta käyttää alkoholin ja tupakan aiheuttamiin lieveilmiöihin. Totta. Kyllä vain. Sopii siis yrittää kieltolakia kustannuksen minimoimiseksi, eikö vain?

Tosiasiassa uusi kieltolaki räjäyttäisi salakuljetuksen tuhatkertaiseksi ja pienentäisi valtion kassaa entisestään, kun verotulot jäisivät saamatta ja valvontaan uppoaisi moninkertainen määrä resursseja.

Päätelmä: valtion intresseissä on ensisijaisesti tulomenetysten minimointi. Siihen politiikkaan kuuluu vaikeuttaa tupakka- ja alkoholituotteiden saatavuutta juuri sopivissa määrin (ettei salakuljetus lisääntyisi) ja jarrutella verottomien nikotiininesteiden ja e-tupakkavälineiden myyntiä tekemällä siitä enemmän tai vähemmän luvatonta toimintaa.

Luvatontahan se ei ole (e-nesteitä saa tilata ETA-alueelta ja sähkötupakoita mistä vain), mutta kovin on silti lainsuojaton olo.

Hyi sinua, valtio.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti